Mitä tarkoittaisi, jos Suomi siirtyisi pelkästään ETA-jäseneksi Norjan tavoin
Johdanto
Suomi on ollut Euroopan unionin (EU) jäsen vuodesta 1995. EU-jäsenyys tuo laajan poliittisen ja taloudellisen integraation, mutta siihen liittyy myös merkittävä määrä sitoumuksia ja maksuja. Euroopan talousalue (ETA) on vaihtoehtoinen järjestely, jossa esimerkiksi Norja ja Islanti osallistuvat EU:n sisämarkkinoihin ilman täyttä EU-jäsenyyttä.
Tässä raportissa tarkastellaan, mitä hyötyjä ja haittoja Suomelle olisi EU-eron jälkeen, jos se jäisi ETA-jäseneksi Norjan mallin mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisiin suhteisiin, nettomaksuasemaan ja päätösvallan palautumiseen.
—
1. Hyödyt ETA-jäsenyydestä ilman EU-jäsenyyttä
Hyöty Selitys
Suvereniteetin vahvistuminen Kansallinen päätöksenteko lisääntyisi etenkin maatalous-, kalastus-, aluekehitys-, vero-, energia- ja ulkopolitiikassa.
Mahdollisuus omaan kauppapolitiikkaan Suomi voisi neuvotella omat kahdenväliset vapaakauppasopimuksensa kuten Iso-Britannia tai Norja.
ETA-sopimus turvaa sisämarkkinoille pääsyn Vapaa liikkuvuus henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääoman osalta säilyisi.
EU-jäsenmaksu poistuisi, ETA-maksu tilalle EU-maksut (noin 1,8–2,0 mrd €/v) loppuisivat. ETA-maksu olisi selvästi pienempi.
Nettomaksuasema paranisi Suomi on ollut selkeä nettomaksaja – ero voisi säästää 840 miljoonaa euroa vuodessa.
Kansallinen tukipolitiikka joustavoituisi Tukijärjestelmät voitaisiin räätälöidä Suomen oloihin ilman EU-byrokratiaa.
Sääntelyn keveneminen ETA kattaa lähinnä sisämarkkinasääntelyn – muu EU-lainsäädäntö (esim. vihreä siirtymä, pakolliset strategiat) ei enää sitoisi Suomea.
Demokraattinen päätöksenteko lähemmäs kansalaisia Lainsäädäntövalta palautuisi eduskuntaan ja kansallisiin viranomaisiin.
Kansainväliset suhteet säilyisivät – tai jopa parantuisivat Suomi säilyisi Naton jäsenenä, ja EU-erossa voitaisiin painottaa kahdenvälisiä suhteita ja omia ulkopoliittisia prioriteetteja.
—
2. Haitat ja riskit ETA-jäsenyydessä
Haitta Selitys
Päätösvalta katoaa, vaikka lainsäädäntö säilyy Suomi joutuisi noudattamaan EU:n sisämarkkinalainsäädäntöä ilman paikkaa sitä päättävissä elimissä.
Tulliliitosta eroaminen Tullimuodollisuudet palautuvat, mikä voi hidastaa vientiä ja tuontia.
EU:n poliittisten foorumien ulkopuolelle jääminen Suomi ei osallistuisi enää EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Siirtymävaiheen taloudellinen epävarmuus Ero voi aiheuttaa väliaikaista epävarmuutta investointien ja valuuttamarkkinoiden kannalta.
Joitain EU-ohjelmia varten tarvitaan erillissopimuksia Esimerkiksi Erasmus+ ja Horizon Europe vaativat erillistä liittymistä.
> Huomio: Monet näistä haitoista ovat hallittavissa ja voivat olla hyväksyttäviä suhteessa saavutettuun poliittiseen ja taloudelliseen itsemääräämiseen.
—
3. Asiat, jotka eivät muuttuisi ETA-jäsenenä
Ei muutosta Selitys
Pääsy EU:n sisämarkkinoille ETA turvaa neljän vapaan liikkuvuuden.
Työvoiman vapaa liikkuvuus Oikeus työskennellä ja asua EU-maissa säilyy.
Kuluttajansuoja ja kilpailusäännöt Ne ovat osa ETA-sopimusta.
Ympäristö- ja tekniset normit (osittain) Osa EU-lainsäädäntöä säilyy osana ETA:a.
Valuuttapolitiikka ja euroalue Ero EU:sta ei edellytä eurosta eroamista.
Nato-jäsenyys ja kansainvälinen asema Suomi säilyisi Natossa, ja sen turvallisuuspoliittinen asema ei muuttuisi. Norjalla on toimivat suhteet EU:hun ja Natoon samanaikaisesti.
Kahdenväliset suhteet muihin maihin Suomen asema esimerkiksi YK:ssa, OECD:ssä, WTO:ssa ja muissa globaaleissa järjestöissä säilyisi entisellään.
—
4. Asiat, jotka muuttuisivat ETA-jäsenyyteen siirryttäessä
Muutos Selitys
EU-jäsenmaksut päättyvät Säästö: noin 1,8–2,0 miljardia €/vuosi.
EU-tuet lakkaisivat Mutta Suomi on saanut vähemmän kuin maksanut – nettotappio poistuisi.
Maatalous- ja aluepolitiikka kansalliseksi Tukijärjestelmät voisi sovittaa Suomen erityisolosuhteisiin.
Poistuminen EU:n päätöksenteosta Ei enää paikkaa EU-parlamentissa, komissiossa tai ministerineuvostossa.
EU-kansalaisuus ja EU-vaalit Äänioikeus ja ehdokkuus EU-vaaleissa lakkaavat.
EU:n yhteisvastuista irtautuminen Ei osallisuutta esimerkiksi yhteisiin tukipaketteihin (NextGenEU).
EU-tuomioistuimen rooli korvautuu EFTA-tuomioistuimella ETA-asiat ratkaistaan EFTA-tuomioistuimessa.
—
Johtopäätökset
ETA-jäsenyys ilman EU-jäsenyyttä olisi Suomelle laaja, mutta hallittavissa oleva poliittinen uudelleenjärjestely. Suomi säilyttäisi pääsyn sisämarkkinoille ja kansainväliset suhteensa, kuten Naton jäsenyyden, mutta voittaisi taloudellista liikkumatilaa ja säästyisi EU:n yhteisvastuista.