Lohi-asia on myös kuntapolitiikkaa.

 

Alma Median vaalikoneen kysymykset ja minun vastaukset perusteluineen. Vastaukset annettu 16.2.2025

1. Ei haittaa, että jotkut ryhmät ovat yhteiskunnassa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.

Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Näin se on nyt ja aina on ollut, toinen juttu on se, että miten autamme heikoimmassa asemassa olevia. Heitä tulee toden totta auttaa.
2. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.
Vastattu:

Neutraali

Perustelut:
Välillä nostetaan veroja, jos siis peruspaleveluihin ei rahaa riitä. Toisaalta verojen nostaminen voi viedä toisaalta kunnan ahtaammalle. Riippuu siis tilanteesta, Muhoksella on tehty välillä kumpaakin.
3. Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Vastattu:

Täysin eri mieltä

Perustelut:
Miten tämä liittyy kuntapolitiikkaan? Mutta biologia tieteenä antaa tähän yksinkertaisen vastauksen: Biologiassa hedelmöitys on keskeinen prosessi, joka liittyy suvulliseen lisääntymiseen. Hedelmöityksessä hedelmöittäjä (yleensä siittiö) ja hedelmöittyvä (yleensä munasolu) yhdistyvät, mikä johtaa uuden yksilön alkion muodostumiseen. Tämä prosessi tapahtuu sekä kasveilla että eläimillä, mutta mekanismit voivat vaihdella. MIES: Hedelmöittäjä on yleensä siittiö, joka on pienikokoinen ja liikkuva sukusolu. Se kuljettaa isän perimää DNA:ta . NAINEN: Hedelmöittyvä on yleensä munasolu, joka on suurempi ja liikkumaton sukusolu. Se sisältää äidin perimää DNA:ta . Kun siittiö ja munasolu yhdistyvät, syntyy tsygootti, joka on diploidinen solu, jossa on kromosomistona sekä äidiltä että isältä periytyvä DNA. Tämä tsygootti alkaa jakautua ja kehittyä, mikä johtaa lopulta uuden organismin syntymiseen.
4. Kristillisen kulttuuriperintömme pitää näkyä kouluissa nykyistä enemmän.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Syntyvyys: Kristillisyys korostaa perheen ja kestävän rakkauden merkitystä, kannustaen nuoria keskittymään parisuhteeseen ja lapsien hankintaan. Perinteiset arvot voivat palauttaa syntyvyyden ja turvata kansakunnan tulevaisuuden. Velkataakka: Kristilliset arvot korostavat vastuullisuutta, työn arvostusta ja itsekkyydestä luopumista. Tämä voisi vähentää velkaantumista ja vahvistaa talouden perustaa. Pahoinvointi: Kristillisyys kehottaa välittämään lähimmäisestä ja välttämään haitallisia elintapoja. Tämä voisi vähentää mielenterveysongelmia ja edistää yhteisöllisyyttä. Luontokato: Ahneus vei kalatkin vedestä. Kristillinen vastuu luonnosta ja ahneudesta luopuminen voisi edistää kestävää ympäristönkäyttöä, palauttaen ekologisen tasapainon ja vaelluskalojen määrän vesistöissä. Kristillisyys tarjoaa arvopohjan, joka voi auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat korostamalla vastuuta, yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa.
5. Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
On suorastaan käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta vääristää lasten todellisuutta ja sotkea heidän pieniä mieliään turhilla ideologioilla. Pojat ovat poikia, tytöt ovat tyttöjä – se on luonnollinen totuus, joka ei tarvitse monimutkaistua selityksiä. Vapautemme ja ihmisyytemme perustuvat siihen, että voimme puhua asioista niin kuin ne ovat, ilman pelkoa tai sensuuria. Santeri Alkion hengen mukaisesti seisomme heikon puolella ja vastustamme kaikenlaista tyranniaa, myös sellaista, joka yrittää kieltää tieteen ja biologisen todellisuuden. Lasten pitää saada olla lapsia, eikä heidän päätään saa sekoittaa aikuisten ideologisilla leikeillä.
6. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla.
Vastattu:

Neutraali

Perustelut:
Väite on monitahoinen. Ensinnäkin, negatiivinen tulovero ja tulorekisterin hyödyntäminen helpottaisi ja nopeuttaisi avun saamista. Negatiivinen tulovero yksinkertaistaisi byrokratiaa ja tekisi tuista automaattisempia, mikä voisi vähentää virheiden ja väärinkäytösten riskiä. Tämä voisi myös tarkoittaa, että apu kohdistuisi tarkemmin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja vähentäisi turhaa byrokratiaa. Säästöt olisivat myös mittavia. Toiseksi, on tärkeää erottaa erilaiset sosiaaliturvan muodot. Jotkut tuet, ovat usein alimitoitettuja. Toisaalta joissakin tapauksissa tuet voivat olla ylimitoitettuja, mikä voi johtaa väärinkäytöksiin tai kannustimien puutteeseen. Tämän vuoksi sosiaaliturvan uudistaminen ja kohdentaminen tarkemmin olisi tarpeen.
7. Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella.
Vastattu:
Samaa mieltä
Perustelut:
Täysin absurdi kysymys kuntavaaleissa. Tämä vaatisi todella paljon asiantuntemusta. Käsittääkseni sitä on lisätty merkittävästi, onko se siten riittävää, sitä ei kukaan varmuudella tiedä.
8. Ilmastotavoitteita voidaan sivuuttaa, jos sillä saadaan bensan hintaa alas.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Miksi suomalaisten, jotka asuvat hajallaan harvaan asutussa arktisessa maassa, tulisi maksaa Yhdysvaltojen ennätyskorkealle nousseen öljyntuotannon tai Kiinan valtavan hiilivoimalarakentamisen kustannuksia? Bidenin kaudella Yhdysvaltain öljyntuotanto on jo saavuttanut huippulukemat, mutta liuskeöljyn tuottajat eivät halua lisätä tuotantoa, jos se laskee öljyn hintaa. Samaan aikaan Donald Trump on kampanjassaan toistanut iskulausetta ”drill, baby, drill”, mikä tarkoittaa öljynporauksen merkittävää lisäämistä. Hän on luvannut lopettaa ilmastopäästöjen vähentämisen tukemisen ja palauttaa fossiiliset polttoaineet, kuten hiilen ja öljyn, entiseen asemaansa. Kiinassa puolestaan on käynnissä suurin hiilivoimalarakentamisen buumi vuosikymmeneen, ja maassa aloitettiin viime vuonna 94,5 gigawatin edestä uutta hiilivoimaa. Presidentti Xi Jinping on luvannut vähentää hiilen käyttöä vasta vuodesta 2026 lähtien, mutta toistaiseksi hiiltä pidetään Kiinassa energiaturvallisuuden kulmakivenä ja varavoimana, ja hiilivoiman tuottajat vahvistavat asemiaan. Suomalaisten on nyt ensisijaisesti huolehdittava omasta toimeentulostaan ja energiaturvastaan, jotta ruokaa riittää lasten suihin ja koteihin lämpöä. Kansainvälisessä mittakaavassa Suomen päästöt ovat häviävän pienet, eikä suomalaisten tule maksaa muiden maiden energiavalinnoista omalla hyvinvoinnillaan. Sen sijaan lähiluontoa on suojeltava ja kohennettava, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta ympäristöstä.
9. On oikein, että kansalaiset ovat itse aiempaa enemmän vastuussa julkisten palveluidensa maksamisesta ja läheistensä hoivasta.
Vastattu:
Neutraali
Perustelut: On totta, että suomalaiset ovat perinteisesti ulkoistaneet omaishoidon vahvasti yhteiskunnalle. Tästä syystä omaishoitoon kannustavia tukimuotoja ja joustoja tulisi kehittää edelleen, jotta yhä useampi voisi huolehtia läheisestään kotona. Monet jo tekevätkin näin, rakkaudella ja omistautuneesti, ja tuovat hoivallaan elämänlaatua läheisilleen. Santeri Alkion sanoin: ”Tehkäämme ihminen suureksi ja valtio pieneksi.” Tämä ajatus korostaa yksilön merkitystä ja vastuunottoa omasta elämästään ja lähipiiristään. Kansalaisissa on syytä herättää entistä enemmän vastuuntuntoa, mutta sen tulee tapahtua vapauden hengessä ja auttamisen sydäntä laajentaen – ei pakon tai kylmien leikkausten kautta.
10. Mitään ei saa enää sanoa.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Näkymätön käsi on ottanut hallinnan, ja yhteiskunnastamme on loppunut happi. Sananvapautta rajoitetaan yhä enemmän – ellei suorilla säännöksillä ja määräyksillä, niin voimakkaalla sosiaalisella kontrollilla. Ihmiset pelkäävät sanoa mielipiteensä, koska väärä lausunto voi johtaa leimautumiseen, mainehaittaan tai jopa juridisiin seuraamuksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vainoaminen ja väkivalta olisivat hyväksyttäviä – ne ovat laittomia ja tuomittavia. Sananvapauden puolustaminen ei tarkoita vastuun hylkäämistä, vaan vapauden turvaamista. Kuten Santeri Alkio totesi, ”sivistys luo kansakunnan menestyksen” – ja todellinen sivistys ei synny vaientamalla, vaan avoimella keskustelulla ja erilaisia näkökulmia sietämällä.
11. Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää vähentää lihan kulutusta.
Vastattu:

Täysin eri mieltä

Perustelut: Lapset ovat aliravittuja ja heikossa kunnossa muutenkin. Missään tapauksessa ei pidä vähentää vaan lisätä. On tutkittua, että kasvispäivänä lapset jättävät syömättä. Tämäkö on tavoite, saada suomalaiset aliravituiksi. Muutoinkin proteenikorvikkeet eivät ole terveellisiä, eivätkö edes muutoinkaan hyväksi. Jälleen voisi sanoa että asumme täysin poikkeuksellisessa arktisessa ilmastossa, jossa liha on ollut aina erittäin hyvä ratkaisu pitkän talven ajaksi ja parhaat vitamiinit omaava ruokalaji.

12. Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Valta on siirtynyt lapsille, ja he osaavat käyttää oikeuksiaan fiksusti – mutta ilman velvollisuuksia. Näin ei ollut ennen, eikä näin tule olla tulevaisuudessa. Koulun on oltava paikka, jossa aikuiset luovat turvallisen ja järjestelmällisen ympäristön oppimiselle. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että se suojelee opettajien oikeutta ylläpitää kuria ja järjestystä kouluissa. Meidän on luotettava siihen, että opettajakuntamme on sivistynyttä ja kykeneväistä toimimaan oikeudenmukaisesti sekä ihmisarvoa kunnioittaen. Järjestyksen palauttaminen kouluihin on ensimmäinen askel kohti turvallisempaa ja oppimiseen keskittyvää kouluyhteisöä.
13. Kuntaani saa rakentaa pienydinvoimalan.
Vastattu:
Eri mieltä
Perustelut:
Pienydinvoimala toimii kaksoiskäyttölaitteena, tuottaen sekä sähköä että lämpöä. Muhokselle on kuitenkin Googlen datakeskusten myötä tulossa valtavia määriä hukkalämpöä, joka voidaan hyödyntää alueen lämmitystarpeisiin. Tässä tilanteessa pienydinvoimala ei ole järkevä tuotantomuoto Muhokseen, koska se ei tarjoaisi merkittävää lisäarvoa paikalliseen energiantuotantoon. Energiaratkaisujen tulee perustua alueellisiin tarpeisiin ja resursseihin, ja Muhoksella hukkalämmön hyödyntäminen on kestävämpi ja tehokkaampi vaihtoehto.
14. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.
Vastattu:
Täysin eri mieltä
Perustelut:
Kuntamme on pieni mutta pippurinen, eikä sillä ole resursseja ottaa sellaista taakkaa, joka veisi voimavaroja köyhiltä ja sairailta. Näin on jo käynyt pitkällä aikavälillä ja laajemmassa mittakaavassa. Suomen talous on saatava ensin kestävälle pohjalle, jotta voimme huolehtia omista kansalaisistamme. Uppoava laiva ei kanna autettaviakaan pitkälle. Kuntien resurssit on kohdistettava ensisijaisesti niiden omiin asukkaisiin, jotta peruspalvelut voidaan turvata kaikille.
15. Kulttuurista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska on välttämättömämpiäkin rahoituskohteita.
Vastattu:
Samaa mieltä
Perustelut:
Kulttuurin rahoituksen tulisi ensisijaisesti perustua yksityiseen varainhankintaan ja omiin varoihin. Kunnan varat tulee kohdentaa ensisijaisesti peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Toisaalta, jos kunta pystyy hankkimaan ulkopuolista rahoitusta kulttuurille, sen kehittäminen voi olla kannattavaa, sillä kulttuuri parhaimmillaan lisää sivistystä ja hyvinvointia. Kuitenkaan kulttuurimenot eivät saa olla syy peruspalveluiden karsimiseen.
16. Muhoksen on investoitava voimakkaasti Googlen datakeskuksen tarpeisiin, vaikka se aiheuttaisi huomattavaa lisävelkaantumista.
Vastattu:
Eri mieltä
Perustelut:
Muhos on jo investoinut merkittävästi Biopark-alueen kehittämiseen ja on nyt maakunnan toiseksi velkaisin kunta. Lisävelkaantuminen Googlen datakeskuksen tarpeisiin ei ole perusteltua, sillä datakeskus rahoittaa omat tarpeensa itse. Kunnan talouden tasapainottaminen on ensisijainen tavoite.
17. Muhoksen on nostettava tuloveroprosenttia.
Vastattu:
Täysin eri mieltä

Perustelut:
Muhoksen veroprosentti on jo nyt kilpailukyvyltään heikompi verrattuna Ouluun, mikä vaikeuttaa uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemista. Tuloveron nostaminen kiristäisi erityisesti pienituloisten asemaa ja heikentäisi kunnan elinvoimaa. Santeri Alkion sanoin, ”olemme köyhän asialla” – sen sijaan, että kasvatamme verotaakkaa, meidän on keskityttävä tulojen lisäämiseen uusien kuntalaisten ja työpaikkojen kautta. Verot alas ja elinvoima ylös!
18. Muhoksen ohitustie on kannatettava hanke.
Vastattu:
Täysin eri mieltä
Perustelut:
Muhos First. Meidän on ajateltava muhoslaisia, heidän eli meidän työpaikkoja ja elinvoimaa ja palveluita. Tästä löytyy paljon esimerkkejä, että ohituskaista on vienyt lasten suista leivän ja autioittaut elävän kylän. Ei näin.
19. Osa Muhoksen kouluista voidaan lakkauttaa.
Vastattu:
Täysin eri mieltä
Perustelut:
Muhoksen kyläkoulut eivät ole vain kouluja – ne luovat lämpimiä yhteisöjä. Voidaan sanoa, että ne ovat elinvoiman lähde ja vetovoimatekijä, joka houkuttelee perheitä asettumaan tänne. Olemme nähneet, kuinka Oulun suurikoulujen lapsiperheet etsivät juuri sellaista ympäristöä, jossa lapsilla on mahdollisuus kasvaa rauhallisessa ja läheisessä yhteisössä. Muhoksen maalaiskulttuuri, haja-asutus ja luonnonläheisyys tarjoavat jotain, mitä kaupungista ei löydy: aidon yhteisöllisyyden ja turvallisen kasvuympäristön. Kyläkoulujen lakkauttaminen olisi valtava virhe. Ne ovat elinehto sille, että Muhos pysyy vetovoimaisena ja elinvoimaisena kunnana. Ne ovat paitsi lasten oppimisen ja kasvun keskuksia, myös yhteisön kohtaamispaikkoja, jotka ylläpitävät meidän identiteettiämme. Lisäksi meidän kunnassamme on merkittäviä suurhankkeita tulossa, jotka tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja asukkaita. Tämä tarkoittaa, että lapsimäärät tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti. Nyt ei ole aika heikentää koulutusta, vaan vahvistaa sitä. Kyläkoulujen säilyttäminen on investointi tulevaisuuteemme – investointi lastemme hyvinvointiin, yhteisömme elinvoimaan ja kunnan vetovoimaan. Meillä on mahdollisuus osoittaa, että Muhos on paikka, jossa arvostetaan perheitä, lapsia ja maalaiskulttuuria. Emme voi antaa kyläkoulujemme kadota. Päinvastoin, meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ne säilyvät ja kukoistavat. Ei kyläkoulujen lakkauttamiselle – kyllä Muhoksen elinvoimalle ja tulevaisuudelle!
20. Muhoksen on otettava aktiivinen rooli vaelluskalan luonnonkierron palauttamiseksi Oulujoen vesistöön.
Vastattu:
Täysin samaa mieltä
Perustelut:
Oulujoen vesistö on Muhokselle ja koko alueellemme elintärkeä luonnonvara, joka ei ainoastaan kuulu meidän ympäristöömme, vaan myös kulttuuriimme ja historiaamme. Vaelluskalojen, kuten lohien, palauttaminen Oulujokeen ei ole vain ekologinen velvollisuus – se on mahdollisuus elvyttää luontoa, vahvistaa alueen vetovoimaa ja tukea kestävää kehitystä. Olemme jo nähneet merkittävän edistyksen, kun AVI on päättänyt ottaa askelia vaelluskalojen palauttamiseksi Kemijoelle, Ounasjoelle ja Iijoille vaatimalla patoihin ohitusuomia. Tämä on ratkaiseva voitto luonnon ja alueellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Nyt on aika viedä sama työ Oulujoen vesistössä, ja Muhoksen on otettava tässä prosessissa aktiivinen ja johtava rooli. Meillä on velvollisuus puolustaa sekä kuntalaistemme etuja että vesiluonnon monimuotoisuutta. Vaelluskalojen palauttaminen ei ainoastaan paranna ekosysteemin terveyttä, vaan se voi myös tuoda Muhokselle uusia mahdollisuuksia matkailun, kalastuksen ja luontokohteiden kehittämisen saralla. Tämä on win-win-tilanne, jossa voittavat sekä luonto että yhteisömme talous. Lisäksi moderni ja vastuullinen teknologiayritys, kuten Google, ei voi tuottaa bittejä luontokatosähköllä. Tämä näkökulma voi nopeuttaa meitä vaelluskalojen palauttamista aina Kainuuseen saakka. Muhoksen on oltava hereillä ja aktiivinen tässä prosessissa. Emme voi jättää tätä tehtävää muiden harteille – meidän on otettava vastuu ja toimittava nyt. Vaelluskalojen palauttaminen Oulujokeen on askel kohti kestävää tulevaisuutta, jossa luonto ja yhteisö voivat kukoistaa yhdessä. Tehdään yhdessä työtä vaelluskalojen palauttamiseksi – Muhoksen luonto ja tulevaisuus ansaitsevat sen!